keskiviikko 21. maaliskuuta 2012

Osa 6. Selätä matikkamörkösi

Hehheh, hei taas! Julkaisimpas tämän sittenkin päivää ennen kuin oli tarkoitus! :D Hitsi että tätä osaa oli hankala kirjoittaa, pahoittelen mikäli se näkyy tarinan tökkimisenä. Olen suunnitellut ja mietiskellyt vaikka mitä kakaroiden päiden menoksi yliopisto ajoille, mutta jotenkin pitäisi saada lapsuus ja teini-ikä kulumaan ennen sitä >_> Anygay, kuudetta osaa lukemaan mars!




 Totista kasvoi todella suloinen pieni harvahammas!

Pikaisen vaatteidenvaihto session jälkeen alkoi kävelemisen opettelu. Kahden raajan käyttäminen neljän sijasta meinasi olla pojalle ylitsepäätemättömän vaikeaa.

 Lapsenmielinen Ensio vietti maanantai-iltaa vähän vähemmän aikuiselle sopivalla tavalla.

Vaikka vanhempien huomio - ainakin äidin - kohdistui syötävän suloiseen Tottiin, ei Pihla tuntenut itseään yksinäiseksi. Olihan hänellä aina Giles.

Giles oli ihmisläheinen kissa. Se oli siellä, missä oli seuraa. Pihlan siirtyessä leikkimään omaan huoneeseensa kissa seurasi tyttöä, kavuten omaan mukavaan koriinsa lepäilemään.

 Alkoi olla myöhä, joten kävelyharjoituksista väsähtänyt Totti laitettiin nukkumaan. Myös Fanni pääsisi vihdoin nukkumaan armaan Ensionsa kainaloon.

Pihla seurasi veljensä esimerkkiä ja painui pehkuihin. Tytön nukahdettua Giles hiippaili huoneesta lähtien etsimään seuraa muualta.

-*~♀~*-


Ensimmäinen heräillä seuraavana aamuna oli Totti. Päästyään kehdosta poika päätti paukuttaa kivaa musiikkivempelettä oikein olan takaa.

 Eipä kestänyt kauaakaan, kun Pihla heräsi seinän toiselta puolelta kantautuvaan meluun. "Äh, pikkuveljet on ihan tyhmiä!" Pihla kiukustui.

Ennen kouluun ja töihin lähtöä perhe söi yhdessä aamiaista. "Totti pitää kamalaa meteliä! Ettekai te tee enää lisää vauvoja? Pihla kysyi puoliunessa. "Tuota, heh, tuskimpa me enempää.." Ensio naurahti vaivaantuneena vilkaisten vaimoaan. "No huh!" Pihla iloitsi.

Pihlan lähdettyä kouluun ja Fannin lähdettyä töihin Ensio alkoi siivota. Hänellä oli sinä päivänä vapaapäivä, jonka oli päättänyt käyttää kodin kunnossapitoon ja Totin kanssa oleskeluun.

Totin hoitaminen oli helppoa. Poika ei parkunut täyttä kurkkua joka toinen sekunti, vaan ainoastaan halutessaan pois kehdosta. Syötyäänkin lapsonen vain odotti kiltisti että joku tulee nostamaan hänet pois syöttötuolista.

Potallakin Totti istui nätisti kuin enkeli. Mutta sehän poika olikin, ainakin vanhemmilleen.

Hoidettuaan Totin Ensio ryntäsi etsimään töitä. Hän löysi työtarjouksen lainvalvontauralta, ja päätti ottaa työn.

"Arvaapa mitä pikkuinen? Isi on nyt poliisikokelas!" Ensio iloitsi.

Muun perheen melskatessa alakerrassa Giles vietti mukavaa päivää Ension ja Fannin sängyllä nukkuen.

Töistä tullessaan Fanni oli jokseenkin hyvällä tuulella. Ylennystä ei ollut tullut, mutta ei nainen sitä oikeastaan kaivannutkaan.

Hyväntuulisuus näkyi muun muuassa yllättävällä pusuhyökkäyksellä. Ensio oli vallan hämmästynyt aivan puun takaa tulleesta hellyydenosoituksesta, muttei pannut pahakseen.

Pihla viihtyi hyvin puhelimessa. Hän oli koulussa tutustunut erääseen poikaan, Eelikseen. Eelis oli tytöstä todella suloinen ja oli ehkä hieman ihastunutkin poikaan.

Ystävänsä kanssa juttelemisen lisäksi Pihla rakasti viettää aikaa ihanan pikkuveljensä kanssa, vaikka välillä tyttö oli sitä mieltä että Totti oli turhan äänekäs.

-*~♀~*-

Vuosien kuluessa Fanni tunsi itsensä päivä päivältä vanhemmaksi. Nainen päätti päivittää hiustyylinsä hiukan rokimmaksi ja kävi ostamassa myös uudet vaatteet.

Vuosien vieriessä Totti oli kasvanut lapseksi, ja nyt virallisesti todetaan, että hänestä tuli aivan supersöpö!

Ensio niitti mainetta työpaikallaan ja ylennyksia varten tarvittiin kuntopisteitä. Ensio otti tavakseen hyppiä narua päivittäin muutaman tunnin ajan.

Fannillakin meni töissä hyvin. Ylennyksiä tuli ja sen mukana vastuuta, ja kotiin tuli raahattua työkavereita.

 Töiden jälkeen oli hauska ottaa vähän rennomin ja pallotella. Elisabet oli heitti palloa turhankin rajusti, kun pari kertaa pallo meinasi lentää päin Fannin näköä.

 Myös Pihla oli saanut uuden ystävän, Inka Wainikaisen. (Inka on oma simini eräästä Lc:stäni ::D)

Tytöt rakastivat tyynysodan leikkimistä aurinkoisessa kevätsäässä.

 Totti vietti kevätpäivää pelaten shakkia. Hän ei ollut saanut koulusta ystäviä, ja sillä hetkellä hänen ainoa ystävänsä, hänen rakas isosiskonsa, leikki oman kaverinsa kanssa. Totti ajatteli, ettei ole tervettullut seuraan.

 Mutta onneksi ihana isosisko liittyi Totin seuraan melko pian, kun Inka oli joutunut lähtemään kotiin.

Tiedä häntä, onko Pihla sittenkään niin ihana isosisko, kun huijaa heti kun veli katsoo muualle. Varsinkin kun tietää, ettei Totti ollut älynlahjoiltaan aivan samalla tasolla.

Pihlalle läksyt eivät koskaan olleet tuottaneet vaikeuksia. Hänen todistuksensakin oli pyöreä kymppi. Tyttö jopa nautti läksyjen tekemisestä, varsinkin jos kyseessä oli matematiikan tai fysiikan läksyt.

"Hei isi! Oliko töissä kivaa?" Pihla juoksi halaamaan isäänsä tajuttuaan miehen olevan kotona. Ensio hymyili.
"Noo isi sai tänään pari rosvoa kiinni" mies sanoi. "Vau, isi! Sä oot mun sankari!"

Siinä missä Pihla oli isintyttö niin Totti oli mammanpoika. "Hihhihii, korkeammalle!" Totti nauroi äitinsä pyörittäessä tätä ympäri ämpäri.

Jos perheen naiset jotain tekivät yhdessä, niin opiskelivat. Pihla oli luonnostaan todella älykäs, eikä asioiden oppimiseen vaadittu kamalan paljoa.

Totti oli siskonsa vastakohta. Hänelle asiat eivät millään tuntuneet jäävän päähän, vaikka kuinka pänttäsi. Poika pelasi mielellään shakkia, sillä ajatteli sen kehittävän loogista ajattelua. Siinä mielessä Ensio ei ehkä ollut paras pelikaveri.

-*~♀~*-

Seuraavana aamuna kaikki lähtivät töihin ja kouluun. Kaikki paitsi Ensio, jolla oli vapaapäivä. Tänään olisi suuri päivä, nimittäin Pihlan syntymäpäivä.

"Siellä ne menee..."

Ensio oli luvannut leipoa esikoiselleen kakun. "Aamuhan nyt vasta on, ehtii sen kakun päivemmälläkin tehdä" mies pohti ääneen tehdessään aamiaiseksi räiskäleitä.

"Hyvää ruokahalua herra Giles" Ensio toivotti kissalle istuessaan pöytään.

"Nyt me ollaan tää aamupäivä ihan kaksistaan" Ensio lässytti Gilesille, ja sai vastaukseksi epämääräisiä naukauksia.

 Kimppakyydista asteli komisarioksi ylennyksen saanut Fanni.

Hän oli niin iloinen - vaikka näytti aika masentuneelta - että alkoi jahdata perhosia. Taustalla Totti ihmetteli, miksei koulubussi jo lähtenyt, vaikka oli jo tuonut hänet kotiin.

Pihla vietti iltapäivää maalaten. Tyttöä jännitti illalla kasvaminen. Mitähän teini-ikä mahtaa tuoda tullessaan?

Fanni oli matkalla yläkertaan suihkuun, kun sattui kuulemaan hiljaisia nyyhkäisyjä poikansa huoneesta. Nainen pysähtyi oven taakse kuuntelemaan hetkeksi oliko kuullut ihan omiaan. Nyyhkytys kuitenkin jatkui, joten Fanni päätti mennä sisään.

Fanni astui huolissaan sisään. "Totti, itketkö sinä?" nainen kysyi. Totti säpsähti äitinsä ääneen ja käänsi katseensa tähän. "Ä-äiti..." poika mutisi ja käänsi katseensä äkkiä takaisin läksyihinsä.

  "Ei, en minä itke. Isot pojat eivät itke" Totti vakuutteli räpytellen silmiään, etteivät kyyneleet vaan karkaisi.

Fanni istahti lattialle poikansa viereen. "Älä yritä narrata äitiä. Ihan hyvin minä näen, että sinä itket. Miksi?" nainen toisti kysymyksensä. "N-no siis kun, tämä matikka on niin vaikeaa. Se ei millään jää päähän. En vain osaa! Äiti, minä olen tyhmä!" Totti nyyhki.

"Et sinä ole tyhmä. Olet ihana, viisas poikani. Minä autan sinua läksyissä. Äiti vetää isoa pahaa matikkamörköä turpiin." Fanni lohdutti halaten poikaansa. "Kiitos äiti! Olet maailman paras äiti!" Totti hihkaisi.

Illalla Pihla valmistautui kasvamaan. Hän oli ottanut esille Ension leipoman kakun ja asettanut sen pöydälle. "Tästä se lähtee" Pihla tuumi ja puhalsi kynttilät, Fannin kannustaessa taustalla.

 Näin sitä kasvetaan!

Pihlasta tuli nätti nuori neiti! Muodonmuutokseen mars! Mutta sitä ennen...

 ...KAKKUA ! !

Tässä uusi Pihla! Fanni leikkasi tytön hiukset lyhyemmiksi ja kaivoi tälle soman myssyn jostain kaappien syövereistä. Pihlalla havaittiin myös olevan huono lähinäkö, joten hän sai silmälasit.

Heti vaatteet vaihdettuaan Pihla soitti ystävilleen ja sopi tapaavansa heidät kaupungilla. Tyttö puki kengät jalkaansa ja lähti talsimaan kohti keskustaa.

Tuskin Pihla oli päässyt ovesta ulos, kun kuuli hän äänen takaansa. "Nuori neiti, minnes sitä ollaan matkalla?"

"Minnekö? Kaupungille, kavereiden kanssa." Pihla sanoi. Ensio hämmentyi. Hänenkö tyttärensä maleksisi kaupungilla yömyöhään? Ei todellakaan. "Kaupungilleko? Tähän aikaan? Et kyllä varmasti mene." mies sanoi tiukasti.

"Mutta isä! Minä ehdin jo sopia asiasta!" Pihla voihkaisi. "Ei mitään muttia! Sisälle siitä! Voit olla niiden kavereidesi kanssa joskus täällä meillä, päiväsaikaan." Ensio pysyi tiukkana.

"Sinä en luota minuun!" Pihla huudahti. "Ei ei, kyllä minä sinuun luotan, mutta en niihin ystäviisi. En ole koskaan tavannut heitä. Ja tiedätkö minkälaisia pahoja setiä tähän aikaan liikkuu vaanimassa nuoria nättejä tyttöjä?" Ensio saarnasi.

Kuin tyhjästä Fanni oli ilmestynyt paikalle. "Ensio, anna hänen mennä" nainen sanoi rauhallisesti. "Mut-" Ensio aloitti, mutta Fannin ääni keskeytti hänet: "Mene vain, Pihla."

"Kiitos äiti" Pihla tiuskaisi ja lähti niine hyvineen.

Fanni tarttui miestään lohduttavasti käsistä. "Olen vain huolissani. Tiedä minkälaista porukkaa tuolla liikkuu. Ja hänen ikäisensä pojat! En halua että hänelle sattuu mitään." Ensio puhui hiljaa. "Tiedän rakas, mutta luotetaan nyt Pihlaan. Hän pärjää varmasti."


Näihin tunnelmiin jäädään odottelemaan seitsämättä osaa. Osan nimestä tosiaan sen verran, että oma matikanopettajani kirjoitti 'Selätä matikkamörkösi' kerran kahdeksannen luokan väliarviointiin. Naureskelin jutulle pitkään, ja viime perjantaina saadessani jälleen uuden väliarvioinnin juttu muistui mieleeni ja päätin käyttää hyväkseni tässä tarinassa. :D Tuo 'KAKKUA' juttu oli muuten ihan pakko laittaa xD No, ei muuta kun kommenttia tulemaan! ;))


~No-chan

12 kommenttia:

  1. Mukava osa. :) Pihlasta kasvoi todella kaunis teini ja Totista todella söpö taapero. <3 Kerronta hiukan tökki, mutta muuten ihan hyvä osa. Odottelen jo seuraavaa~
    - Antenni

    VastaaPoista
  2. Aa, kun ihana osa :) Pihlasta tuli tosi nätti nuori neiti ja Totista kyllä niin soma poika :)
    Voi, itselle tuli ihan omat "matikkamörkö" ajat mieleen kun luin tuota Totin itkua matikan tähden. Toivottavasti poika pärjää paremmin vielä.
    Ihana Ensio, huolehtivainen isä. Pihla on kyllä niin soma, että Ensio vielä yllättyy :)
    Oikein ihanan osa, tykkäsin kovasti ♥

    VastaaPoista
  3. Ihana osa! Suloista perhemeininkiä!
    Pihlasta kasvoi todella nätti ja Tottikin on ihanan suloinen!
    Matikkamörölle ja kakulle naureskelin! Itse olen kyllä enemmän Pihla tässä asiassa, kaikki kaverini sanovat minua neroksi matikassa, heilä taas on niitä matikkamörköjä! xD
    Jatkoa vaan tulemaan!

    VastaaPoista
  4. En huomannut tekstissä mitään tökkivää O.o Lapset ovat todella suloisia ja kumpikin omanlaisiaan persoonia. Tykkäsin :)

    Voisipa tulla Fanni muidenkin matikkamörköjä hätyyttelemään...

    VastaaPoista
  5. Antenni: Vai söpö taapero, eikö se sitten lapsena ollut söpö? xD Joo, osa valmistuu hyvää vauhtia kun on kirjoitus- ja peli-intoa, tuskin sitä uutta osaa kauhean kauan tarvitsee odotella :)

    Vupii: Ihanaa kun pidit noin paljon! Itsellänikin tuo matikkamörkö vaihe menossa edelleen, tämänpäivänen matikankoe tosiaankin oli aika mörkö O.O

    Inu56: Kakku on hyvää :D Matikkamörkö vaikuttaa kaikkien mielestä varsin hauskalta ilmaisulta, pitäisi varmaan välittää siitä kiitokset matikanopelle xD Seitsämäs osa hyvässä kuosissa, ei varmaan tarvitse kauaa odottaa.

    Aui: Ai, minä kun luulin että se oli jonkinverran tökstöks. Mutta hyvä jos ei :D Pihla ja Totti ovat älyllisellä tasolla kyllä aika toistensa vastakohtia, mutta kuten sisaruksista yleensä, heissäkin on joitain samoja piirteitä. Kiitos kommentistasi! :)

    VastaaPoista
  6. Ja hyvin viihdyttävä osahan sieltä ilmestyi :D Nyt vaan matikanopelle kiitosta nimi-ideasta :DD Mulla on tänään matikankoe ja matikkamörkö vaanii joka kulman takana. No, Ensio on ihanan huolissaan pikkutyttönsä menoista. Ehkä ei vielä ihan täysin ymmärrä että Pihla on jo kasvanut vähän isommaksi :) Söpösti varoitteli "pahoista sedistä". Totti on ihana <3 Toivottavasti pysyy pidempäänkin vähäsen mammanpoikana, se on niin somaa <3 <3 Ja eikun seuraavaa osaa kehiin.
    -IpaPossu

    VastaaPoista
  7. Voi kuinka mukava osanen oli :) Osan nimi oli kyllä oikeasti todella hauska :D Mukavaa perhe-elämää oli osanen ja toivottavasti samalla linjalla jatkuilee ensi osakin :D

    VastaaPoista
  8. IpaPossu: Onnea vaan kokeeseen! Ensio on vähän pöhkö, mutta hyvä ja huolehtiva isä, varoitteli hyvinkin pahoista sedistä. Niin valitettavaa kuin se onkin, pahat sedät ovat todellisia :/ Minustakin Totti on tosi suloinen niin luonteeltaan kuin ulkonäöltään, ja kyllä se aika mamiksena pysyy :)

    hattara: Hehe, kerroin tänään matikanopelleni tästä jutusta, ja tyyppi kyllä oli ihan suu korvissa ja kysyi, voisiko lukea tämän :DD No mikäs siinä, jos haluaa. Haluasikohan se kohottaa mun ATV numeroa jos se lukee tän? xD Kiva että tykkäsit osasta! :)

    VastaaPoista
  9. Ihana osa, tykkäsin tosi paljon. Totti on aivan syötävänsuloinen poju, söpön otsatukkansa kera (; Myös Pihlasta tuli todella kaunis ja lasit sopivat hänelle kuin nyrkki silmään. Hehheh. (: Ensio on aika hössöttäjä huolehtija isä, mutta pitäähän sitä jonkun olla hössöttämässä korvaan jne.. (: Jatkoa vaan ! (;

    VastaaPoista
  10. Toi otsikko on kyllä ihana!<3 Ja osa myös.:)

    Ihanaa kun sisaruksilla on noin hyvät välit toisiinsa, vaikka välillä metelöidäänkin.:)
    Lempparikuva: http://1.bp.blogspot.com/-3boiUgIJQLw/T2n3ZR0hxzI/AAAAAAAABBI/eyk0wZ29XXM/s640/snapshot_1bcd6c12_9c6a5bec.jpg Tuitui.<3
    Pojasta kasvoi aivan valloittavan suloinen lapsi myös.:)

    Kohta, jossa Totti itkee.. Voi, se oli niin surullinen! Todella hyvin kirjoitettu kohtaus.:) Eikä hän ole tyhmä, kerro se hänelle.

    Pihlasta kasvoitosi kaunis nuori neiti.:) Onneksi hänkin sai mennä kavereidensa kanssa kaupungille.:)

    Jatkoa oottelen.:)

    VastaaPoista